Mitä?! Äitiyskö tyhmentää?

Ennen kuin saimme omat vauvat, meillä oli tapana hymähdellä ja naureskella äiti-ihmiset mielestämme vähä-älyisille jutuille siitä, kuinka vaativaa vauvanhoito on ja kuinka sitä kulkee sumussa ensimmäisen vuoden. Ja että ajatukset eivät muka riitä mihinkään muuhun kuin pohtimaan kummasta tissistä sitä seuraavaksi imettäisi.
No odotusaikana sitten lueskelimme erilaisia vauvapalstoja ja vakuutuimme äitiyden tyhmentävästä vaikutuksesta. Ihmettelimme ylemmyydentuntoisesti, kuinka jollekin nk. ”tuttirumba” tuntui muodostuvan kaiken toiminnan keskiöksi, toiselle taas päivien suurimmaksi älylliseksi virikkeeksi riitti pohdinta päärynäsoseen koostumuksesta, kolmas villiintyi villavaippojen imukyvystä ja hehkutti sitä foorumilta toiselle.
Mutta VOI! Kuinka väärän ja ymmärtämättömän tulkinnan äitiyden edellyttämästä älykkyydestä nuorina ja naiiveina neitosina teimmekään!
Sillä äitiys jos mikä vaatii korkeimpia mahdollisia kognitiivisia kykyjä: huipputason matemaattista päättelytaitoa, ydinfysiikkaan verrattavaa logiikan tajua, sellaista lingvistis-fonologista ymmärrystä kielen vivahteista jonka rinnalla korkeakoulutuksen saanut kirjanoppineinkin kielitieteilijä kavahtaa, sävelkorvaa joka saa Sibeliusakatemian suorittaneen säveltäjälupauksen sävähtämään, sekä rytmitajua jonka rinnalla kokeneempikin rock-rumpali kumartaa.
Vasta vauvojemme synnyttyä meille selvisi, että pikkuvauvan viestinnän ymmärtämiseen ja tarpeiden tulkitsemiseen todellakin menee koko vanhemman älyllinen suorituskyky ja kapasiteetti, vuorokaudet ympäriinsä. Kokemattomampi – tai vähemmän temperamenttisen tenavan kasvattanut – voisi tässä kohtaa lohkaista, että ei se nyt mitään rakettitiedettä se vauvanhoito ole, pienokaisilla kun on vaan viisi perustarvetta; nälkä, kakka, uni, tutti ja pieru (sekä kuudentena tietysti röyhy). Totta kyllä, mutta tältäpä maallikolta on kuin onkin jäänyt huomaamatta se matemaattinen tosiasia, että näiden muuttujien yhdistelmistä, yhdistelmien yhdistelmistä ja mitä villeimmistä ja ennalta-arvaamattomimmista variaatioista syntyy loputon viestien ja tarpeiden määrä, joka eksponentiaalisesti kertautuu ja kasvaa vähintään kvintiljoonaan eli miljoonan viidenteen potenssiin, ellei jopa aina äärettömään eli infiniittiin asti.
Hyvä lukija, väitteemme tueksi olemme seuraavassa eritelleet vauvan viestejä mahdollisine tulkintoineen eri vaativuustasojen mukaan:
Ykköstasoverrattain helposti tulkittavat viestit:
Viesti: Kä-kä-kä-kä-kä-kä-kä-kää. Kä-kä-kä-kä-kä-kä-kää. Myönteissävytteinen kakkaärinä, kun vauvan vatsa toimii moitteettomasti.
Tulkinta: On aika vaihtaa vaippa.
Viesti: Öh öh öh –ääntely yhdistettynä suun maiskutteluun ja nokkivaan liikkeeseen sylissä
Tulkinta: On aika imettää vauva.
Kakkostasokeskitason vaativuusluokka, mukana useamman tarpeen ja viestin yhdistelmiä:
Viesti: Eä eä eä, oe oe oe, eä oe eä
Tulkinta: Kun -äänne yleensä viittaa vauvan rauhanomaiseen vetäytymiseen unilleen, voidaan oe toisaalta tulkita väsyneen hermostuksen merkiksi. Vauva siis haluaa nukahtaa, mutta ei osaa – jokin muuttuja ehkäisee siis nukahtamisen? Mutta mikä?
Äänne: Äääää ähä ähä ähä äääääää!!
Tulkinta: Kyseessä on nk. tissiraivo: lapsi heiluttaa päätään rinnalla levottomasti, eikä tartu nänniin vaikka on selkeästi nälkäinen. Mikäli äiti tarjoaa tissiä liian nopeasti, saattaa seurauksena olla raivokohtaus, jota on vaikea laannuttaa. Mikäli äiti erehtyy vetämään tissin kokonaan piiloon nälkäisen vauvan ulottuvilta, saattavat seuraukset olla vieläkin kohtalokkaammat. Ainut ratkaisu tähän voi olla livauttaa tutti sopivassa kohdassa, sopivassa kulmassa hätäilevän lapsen suuhun. Vaatii vanhemmalta kohtalaista pelisilmää huomata milloin on aika napata tutti vaivihkaa pois ja livauttaa taas tissi tilalle.
Kolmostasoselvästi haastavan tason viestit ja tarpeet:
Viesti: Hoe glukgluk, oe, gluk äääää! Hoegluk ähä ähä äääää!!
Tulkinta: Äänneyhdistelmä, joka syntyy röyhyn yhdistyessä pukluun (ns. seitsemäs muuttuja), joko makuuasennossa kakoen pakolla nieltynä tai olan yli hyssytettynä kurkkuun takertuneena. Edellyttää välittömiä toimenpiteitä, sillä vaarana on tilanteen eskaloituminen nk. tikahtumisraivoon, jolle tunnusomaista on ilman haukkominen ilman ääntä, kohtalaiset hapensaantivaikeudet sekä pahimmillaan sinertävän värin leviäminen suun ympäristöön.
Viesti: Öhö öhö hä hä hä häääää, höptki, öhö öhö hä hä häää – äääääääää
Tulkinta: Maidon tulo rinnasta epätasaista, ei vastaa vauvan tarvetta. Maitoa tulee joko liian kovalla paineella, jolloin lapsi meinaa tikahtua maitosuihkuun. Maitosuihkuun joutunut vauva saattaa vetäistä päänsä äkisti pois, jolloin suihku sihahtaa suoraan silmiin. Tämä luonnollisesti lisää tilanteen jännitteisyyttä ja vaatii äidiltä salamannopeita refleksejä. Vaihtoehtoisesti maitoa ei ala herua tarpeeksi nopeasti, jolloin vauva turhautuu. Tässä tilanteessa varttuneempi vauva pahimmillaan puraisee nisää tuntuvasti, mikä satuttaa äitiä ja saattaa tyrehdyttää maidontulon täysin. Ja jälleen ovat tosineuvot tarpeen!
Kolmostasolle sijoittaisimme lisäksi nk. vauvan vessahätäviestinnän, johon kuulemamme mukaan jotkut erityisyksilöt äideistä ovat kunnioitettavan pitkälle erikoistuneet. Vaatii todella kehittynyttä kielentajua ja valppautta havaita, milloin kapaloikäiseltä piltiltä on pökäle tulossa ja koska on aika kiikuttaa liikuntakyvytön kersa pöntön päälle pisimään.
Nelostasomahdoton vaativuustaso, lukemattomien tarpeiden monimuuttujaiset yhdistelmät:
Viesti: ÄÄÄÄÄ, ähä, yhy, ll-ä-äää, llläääää, örkh, gluk, gluk-öhö, ähä, yhy, ähä ähä ÄÄÄÄÄÄÄÄÄ
Suorasta huudosta surkeaan yninään, korahteluja, pihauksia ja pulautteluja; laajenee aina epämääräisten epätyytyväisyyttä viestivien äänneyhdistelmien kakofoniasta kiljumiseen.
Tulkinta: Nyt on tosi kyseessä. Muutamia vaihtoehtoja: röyhy joka ei pääse ulos kesken imemisen, samanaikaisesti vaipassa saattaa poltella ripulikakka. Myös nukka tai räkä vauvan nenässä saattaa estää imemisen. Alkavan korvatulehduksen mahdollisuus suljettava pois. Kannattaa vielä varmistaa onko vauvan pää liian taka- tai etukenossa, jolloin imuote saattaa vääristyä. Tarkista vielä kuun asento, täysikuu nimittäin villitsee vauvan kuin vauvan. Tähän vaivaan saattaa tehota ainoastaan tiukka kapalo tai tiivis sidonta kantoliinaan.
Huomioithan, ettet tällä vaativuustasolla enää kuitenkaan ehdi alkaa sitomaan pitkää trikookantoliinaa yllesi. Kannattaa siis tyytyä yli olan heitettävään kantopussiin, mikäli sellainen on käsillä. Ulos nukuttamisen voit unohtaa tyystin, pukemisesta ei tässä vaiheessa tule enää mitään.
Arvoisat lukijat, tässä siis teille varsin viitteellinen ja monin tavoin puutteellinen luettelomme vauvaelämän edellyttämistä mitä moninaisimmista kielellis-sosiaalis-psykologis-fyysisistä osaamisalueista.
Ja kehtaako joku vielä väittää, etteikö äitiys vaatisi älyä!

Kommentit