Who's Got The Style?

Syksyn kylmetessä olemme vilkuilleet vaatekaappeihimme huolestunein silmin. Tyyli tuntuu olevan kummallakin hukassa, sesongista toiseen.

Tertun kaapista löytyy tällä hetkellä pelkästään läpeensä singahtanutta mammasukkahousua, muodottoman mitäänsanomattomia raskauskaapuja sekä kenkälaatikossa kylmiä ilmoja varten pari kulahtaneita Kuoma-kenkiä, ainoat jotka vielä mahtuvat loppuraskaudesta turvonneen nilkan ympärille. Ja Annin mauttomuus sen sijaan on luonteeltaan vielä paljon kroonisempaa: vaatekaapin virkaa toimittavan messinkilistoitetun peilikaapin puoliksi irronneilta lastulevyhyllyköiltä pursuavat toinen toistaan virttyneemmät vaatekappaleet, jotka on haalittu kierrätyskeskuksista tai kirppareilta (ja nyt ei muuten puhuta mistään vintage-löydöistä), onpa muutama löytynyt hylättynä metsistä ja lähipuistoistakin. Annin tyyliasteikollahan siskon hylkäämä H&M-halpistrikoo kun tuntuu olevan sitä ”parempaa Seppälää”.

Näin iän karttuessa sitä toivoisi löytävänsä oman tyylinsä ydinlinjan: ajattomia klassikoita, laadukkaita materiaaleja, ennakkoluulotonta designiä. Oma mauttomuus alkaa aina erityisesti vuodenajan vaihtuessa käydä hermoon. Mitä siis tehdä?

Kurkataanpa tyylikissojen uusimmalle foorumille, Lily Editiin.

Jaahas, syksyn kuuminta hottia näyttäisivät olevan nk. culottes-housut. Ja katso, tämän, viimeisintä huutoa olevan housutyylin viimeistelee ”simppeli tapa sitoa silkkihuivi à la Edit”. Editin erikoissuosituksena syksyyn on myös musta mokka: ”Mokan pinnassa kaikki värit näyttävät myös syvemmiltä ja no, rikkaammilta.” 

Hmmm, lieneekö näistä vinkeistä vielä tyydyttämään Annin ja Tertun raa’an akuutti tyylivaje. Tarvitaan jotain lisää!

Kysäiskäämme Googlelta ”millainen ihminen on tyylikäs?” Ensimmäinen ja varsin vakuuttava vastaus löytyy tietysti Vauva-lehden keskustelupalstalta, tuolta todellisen tiedon Mekasta: ”Hyvin hoidettu iho ja hiukset, luonnollinen meikki, pienet timanttikorvanapit ja lyhyet vaalealla sävyllä lakatut kynnet ovat must. Ja huolitellut kulmakarvat. Laadukkaat kengät ja siisti käsilaukku pisteenä ii:n päälle.”

Aika näpsäkkä tiivistys, kuulostaa varsin järkeenkäypältä…mutta, kyllä kai tyylissä on kyse vielä jostain muusta?

Mitä edes itse asiassa on tyyli? Ja kenellä sitä oikein on?

Rullataanpa vauvapalstaa alaspäin. ”Tyylikäs ihminen kantaa olemuksensa ryhdikkäästi”, ”Tyylikkyyttä on oikea asenne, vaatteilla ei niin väliä”, ”Tyylikäs ihminen on sydämellinen ja ottaa muut huomioon”. Haa, tämäpä lämmittää pienituloisten naisten mieltä: culottes-housut design-brändiltä olisivat kyllä nakertaneet aika loven kukkaroon. Ja sitä paitsi, eipä niellä kaikkia Editinkään pukeutumisvinkkejä ihan pureksimatta. (Vaikka tottahan tunnustamme, että Trendi-lehden tyylitipuset tietävät mistä puhuvat.)

Lähdekritiikki on muistettava tässäkin asiassa, eli tehdään faktantarkistus alan pidemmän linjan gurulta. Itse Ralph Lauren on ladannut: ”Style has nothing to with fashion. Fashion is over quickly. Style is forever.”    

No nyt ei voi kuin uskoa.

Selataanpa naistenlehtiä: Ehkä Lenita Airisto, tuo klassisen kauneuden periksi antamaton puolestapuhuja? Kenties Carl Haglund, herrasmiespukeutumisen lähettiläs ja lähes aito dandy?

Vai hetkinen, liikummeko edelleen liian pinnalla? Sukelletaanpa vähän syvemmälle.

Miten olisi Urho Kaleva Kekkonen, suurmies, jonka silmälasien ääriviivat ovat iäksi piirtyneet jokaisen maamme kansalaisen verkkokalvoille? Vai kuitenkin ripauksen kansainvälisempi toimija, Michelle Obama – tuo paitsi äärimmäisen humaani, niin samalla myös äärimmäisen high fashion First Lady?

Tai sittenkin, kuvailisimmeko, ”tyylikkyyden musta hevonen”, Michellen maanmies, jo edesmennyt kirjailijanero Charles Bukowski, joka ei todellakaan vaatteilla koreillut, mutta sanan säilällä sitäkin enemmän.

Ja kuinka ollakaan, Mestari Bukowskilla on antaa meille suora vastaus kysymykseen ”Who has style?”

Ja se kuuluu:

– ”Jesus had style.”