Tuhmien lasten pahimmat uhkaukset

Olemme huolestuneina seuranneet, kuinka uhkailu lastenkasvatuskeinona on uhkaavasti vähentynyt.

Tuntuu, että nykytrendinä joka toisessa lastenkasvatusoppaassa on kehottaa vanhempia välttämään vähäisimpienkin uhkavaateiden esittämistä, ja kannustaa päättömän kiukuttelun loputtomaan ymmärtämiseen, negatiivisten tunteiden jatkuvaan sanoittamiseen ja tahallisen marinan mukailuun (muka-)positiivisella lässyttelyllä.

Itse varsin lyhytpinnaisina kasvattajina olemme aina pitäneet kunnon uhkailua keskeisenä kasvatuksellisena kulmakivenämme lahjonnan ja kiristyksen ohella. Kyllähän jo vanha kansa tiesi, miten tuhman lapsen kanssa tulee toimia. Siitä kertovat seuraavat sananparret:

”Ei tuhma lapsi muuta tarvitse kuin tuttipulloa ja vitsalla uhkailua.”

”Lapset ovat herran lahjoja, mutta pirun pidettäviä.”

”Tuhma lapsi on uhattava viedä synkkään metsään, ehkäpä hyvät ihmiset löytävät hänet sieltä.”

”Lapselle lapsen kuri – kirveellä selkäranka poikki.”

Ja nyt – jos joku arvon lukijoistamme siellä ruudun toisella puolen aikoi juuri kohahtaa kuinka armottomat ja suorastaan säälimättömät kasvattajat täällä tarjoilevatkaan raakalaismaisia  vinkkejään  – niin älkäähän peljästykö! Sillä eivätpä loputtomia perättömiä uhkailujamme peljästy oikeasti omat lapsemmekaan:

”Nyt äiti laittaa sinut viikon jätskilakkoon, jos ei temppuilu pöydässä lopu!”, ”Äiti soittaa kohta pelottavan naapurinsedän pukemaan, jos ei heti mene ne sukat jalkaan!”, ”Äiti takavarikoi ikuisiksi ajoiksi kaikki uusimmat ja isoimmat työkonelelut, jos et heti siivoa huonettasi!”, ”Äiti laittaa sinut koko päiväksi päiväunille, jos ei nyt uni maita!” jne..

Päinvastoin – he ovat oppineet vastaamaan takaisin samalla mitalla. Tai oikeastaan paljon kekseliäämmin (seuraavat otteet kerätty pojiltamme heidän ollessaan noin 2,5 – 4-vuotiaita):

”Mä sahaan sun luottokortin kahtia ja heitän sen likakaivoon!”

”Kohta sut räsäytetään rikki präksis vasaralla ja pampulla!”

”Ajan sun yli motskarilla ja heitän avaimet lätäkköön – mitäs sitte?”

”Kohta sut heitetään roskakoriin ja viedään roska-autolla kaatopaikalle. Ja lokit syö sut!”

”Kyllä mä sahaan sut kahtia ja liimaan seinään kiinni!”

”Äiti pitää tönäistä uimahallin kymppitornista peppu edellä alas plllläissskissss!”

Jaa-a. Kyllä vetää aika hiljaiseksi nämä uhkaukset, vai mitä? Täytynee ehkä alkaa itsekin pohtia hieman kekseliäämpiä keinoja pitää kurissa näitä tuhmaakin tuhmempia pikkupilttejämme.